Teen väitöskirjaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tietojärjestelmätieteen laitokselle aiheenani miten yritykset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa. Tietojärjestelmätieteen Euroopan pääseminaari European Conference on Information Systems, ECIS 2011 järjestettiin viime kesäkuussa Helsingissä, samaan aikaan SomeTime2011-tapahtuman kanssa. Yhdessä jatko-opiskelijakollega Meri Kuikan kanssa kirjoittamamme artikkeli ”Determining the Challenges of Organizational Social Media Adoption and Use” hyväksyttiin esitettäväksi seminaarin Web 2.0 – Business Value of Social Networks -trackissa.
Tutkimuksemme mukaan yrityksillä on sosiaalisen median käytössä sekä ulkoisia että sisäisiä haasteita. Haastattelimme johtajia suomalaisessa teollisuuskonsernissa, ja haastatteluiden perusteella sisäiset haasteet koettiin merkittävimmiksi kuin ulkoiset haasteet, joista esimerkiksi teknologiaa ei koettu haasteeksi lainkaan. Erityisesti sosiaalisen median omistajuuteen liittyvät haasteet koettiin tärkeiksi sekä siihen liittyvät haasteet, kenellä on oikeus yrityksen nimissä viestiä asiakkaan kanssa verkossa. Tältäkin pohjalta voi todeta, että sekä sosiaalisen median strategialla että sosiaalisen median ohjeistuksilla ja pelisäännöillä todella on merkitystä; ilman niitä sosiaalinen media voi organisaatiossa jäädä hyödyntämättä kun ei oikein tiedetä kuka saa tehdä ja mitä.
Innovaatioiden omaksuminen (adoption) on tietojärjestelmätieteessä tyypillinen tutkimusaihe ja tässä trackissa meidän lisäksemme tästä aiheesta puhuivat Dwivedi et al. Iso-Britanniasta, jotka totesivat verkkokyselynsä perusteella, että sosiaalisen median palvelun helppokäyttöisyys ja käyttäjän kokema hyöty edesauttavat palvelun käyttöä. Tulokset – hyöty ja helppokäyttöisyys – tuntuvat melko itsestään selviltä, mutta ovat kuitenkin yhdistävä tekijä, kun mietitään tämän päivän hittipalveluiden ominaisuuksia.
Itseäni ilahdutti, kun trackissa oli mukana yritysten mikrobloggaamiseen liittyvä tutkimus (Riemer et al., jotka ovat someasioita tutkineet jo pitkään). Kyseessä oli tutkijoiden viestintään ja yhteistyöhön käyttämä Communote-palvelu ja sinne kirjoitettuja tekstejä tutkittiin genre-analyysin keinoin, mikä on suhteellisen uutta tällä tieteenalalla. Kaksi yleisintä genrekategoriaa olivat tehtävän tai tapaamisen koordinointi. Kun tutkijat vertasivat Communoten käyttöä kahden eri käyttäjäryhmän parissa, niistä löytyi erilaisia genrejä ja niiden merkityksellisyys oli erilainen. Erot johtuivat erilaisista organisaatiokonteksteista. Jos tietojärjestelmätieteen tutkimus edellisessä oli lähellä viestintää, on se usein lähellä myös markkinointia ja joskus jopa psykologiaa. Sveitsiläiset Ebermann et al. tutkivat implisiittisten ja eksplisiittisten tekijöiden vaikutusta sosiaalisissa verkostoissa tapahtuvaan suosittelukäyttäytymiseen, joko erityisten suosittelujärjestelmien tai vapaasti tapahtuvan suosittelun muodossa.
”Best theme paper nominee” –arvon sai Winkelmann et al. artikkeli, jossa tutkittiin erään sosiaalisen verkoston jäsenten pehmeitä taitoja (johtaminen, yhteistyö, suunnittelu ja organisointi sekä kriisien hallinta). Tutkimukseen osallistuvilta kysyttiin nettilomakkeen avulla, minkä annetun vaihtoehdon mukaisesti he reagoisivat tiettyihin tilanteisiin. Tuloksia verrattiin ryhmän muihin tuloksiin, minkä perusteella nähtiin olivatko vastaukset yhdensuuntaiset ryhmän valtavirtaan kuuluvien vastausten kanssa. Omia arvoja pystyi vertaamaan kaikkiin vastaajiin tai useampaan eri ryhmään, esimerkiksi muihin, joilla sama ammattinimike tai jotka kuuluvat samalle toimialalle.
Oma lähestymistapani sosiaalisen median tutkimukseen tietojärjestelmätieteen parissa on hyvin kauppakorkeakoululähtöinen; miten yritykset pystyvät hyödyntämään sosiaalista mediaa niin että siitä on hyötyä sekä asiakkaalle että yritykselle itselleen. Seuraavaksi aion lähestyä sosiaalista mediaa asiakkuusnäkökulman ja value co-creation –teeman kautta, b2b-ympäristössä. Sitä ennen on pengottava strategiakirjallisuutta ja tutkittava miten sosiaalinen media asemoituu yrityksen kilpailukyvyn lähteisiin. Jos haluat tutustua tarkemmin tässä kirjoituksessa mainittuihin artikkeleihin, ota yhteyttä sähköpostitse miia.akkinen@memegroup.net