MEMEgroup

Ensimmäiset kevätpäivät tönäisevät näytön äärellä istujaa. Onko mun pakko opetella tänään se Pinterest tai lisätä jaettu piiri? Mitä mun Kloutille tapahtuu jos siirränkin tämän bloggauksen ensi viikkoon? Onko mulla enää kavereita tai töitä jos vietän sunnuntain raittiissa ilmassa keväästä ja reaalimaailman ystävistä nauttien?

Istun parhaillaan sisällä, kävin jo merenrannassa juoksemassa, mutta nyt valmistelen sosiaalisen median koulutusta, jossa listaan taas ne kaikki sata syytä siihen miksi jokaisen on välttämätöntä siirtää omat työprosessinsa verkkoon ja lähteä verkostoitumaan ja oppimaan yhdessä. Vähän tökkii tänään. Nimittäin kaikkien ei mun mielestä tartte mennä sosiaaliseen mediaan.

Olen opiskellut viimeisen kolmen vuoden aikana coachingin lisäksi johdon ja esimiesten työnohjaajakoulutuksessa, jossa isona johtamiseen liittyvänä perusasiana nostetaan yhä uudelleen esille yksi tärkeä asia:

Teet työsi hyvin, jos resursoit ajankäyttösi oikein, huolehdit myös jaksamisestasi ja keskityt perustehtävääsi.

Aika moni valittaa, että Facebook vie liikaa aikaa ja yhteisöpalveluissa tapahtuvat muutokset sekä hyvän sisällön etsiminen vie liikaa aikaa. Töissä ei ehi ja kotona hmmm… on muutakin elämää, johon haluaisi paneutua.

Sosiaalinen media ei ole sinulle välttämätön asia jos olet väsynyt, ylityöllistetty tai työhösi ei liity kehittämisen tai johtamisen elementtejä. Huolehdi aina ensin siitä, että keskityt perustehtävääsi, siihen, mistä sinulle maksetaan ja että vireystilasi on sopiva. Sen jälkeen mieti voitko selvityä työstäsi paremmin jos lisäät siihen yhteisöllisiä työkaluja ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia, kuten:

• tuotekehittäjänä keräät ideoita verkostoiltasi esim. G+:ssa
• johtajana kannustat ja innostat alaisiasi esim. Yammerissa
• markkinoijana brändäät ja osallistat kaikissa kanavissa, joissa kohderyhmänne liikkuu
• myyjänä hoidat asiakkuuksiasi LinkedInin kautta
• kansainvälisiä verkostojasi laajennat Twitterissä
• seuraat toimialasi kehitystä TweetDeckin ja Linkedinin kautta

ja niin edelleen.

Kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Mutta suurimman osan meistä pitää jaksaa tehdä työnsä hyvin. Väitän siis, että kaikkien ei ole pakko mennä sosiaaliseen mediaan. Aina se ei edes kannata. Mutta kivaa se on aina, ja opettavaista!

Mihin työhösi liittyviin prosesseihin sosiaalinen media istuu parhaiten?

Yritysvalmennuksessa ja konsultoinnissa asiakasprojektit ovat luottamuksellisia, eikä niistä puhuta neukkarin ulkopuolella. Sitä innostavampaa on kun asiakas välillä antaa luvan kertoa projektista.

Haastattelin Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL ry:n) viestintäpäällikkö Sari Haukka-Konua, jolle teimme viime vuonna sosiaalisen median kehittämishankkeen.

Suomen Poliisijärjestöjen liitto halusi hyödyntää sosiaalista mediaa viestinnässään

– Ryhdyin tutkimaan, miten Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL ry) voisi hyödyntää sosiaalista mediaa järjestön viestinnässä. Jututin paria potentiaalista tahoa, ja sitten päädyin MEMEgroupiin. Meillä oli Pääkkösen Kristiinan kanssa heti helppo olla, tuntui että puhutaan samaa kieltä, viestintäpäällikkö Sari Haukka-Konu Suomen Poliisijärjestöjen liitosta muistelee.

Suomen Poliisijärjestöjen liiton tarkoituksena oli hakea yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen uutta kanavaa, jossa kohteena olivat sekä kansalaiset, päättäjät että omat jäsenet. – Haluttiin rakentaa sisäisen turvallisuuden teeman ympärille yhteisöä keskustelemaan siihen liittyvistä aiheista, ja pitämään niitä esillä.

Aika äkkiä päästiin välineen osalta siihen ajatukseen, että Facebook on se sosiaalisen median kanava mihin mennään.

– Se sopii meille sillä perusteella, että se on Suomessa isoin sosiaalisen median kanava, joten me tavoitamme enemmän ihmisiä sitä kautta. Halusimme tavoittaa paremmin jäseniämme ja mennä sinne missä he muutenkin ovat, Haukka-Konu perustelee.

Sivuston tarkoituksena on toimia yleisenä foorumina niille, jotka ovat kiinnostuneita sisäisen turvallisuuden asioista: hätäkeskusten, poliisin ja oikeushallinnon toiminnasta. Yhteisön jäsenet ovatkin olleet tyytyväisiä siihen, että järjestö on tullut areenalle, jolla nuoremmat jäsenet ovat jo ennestään, ja palautteen perusteella ihmiset kokevat liiton ottaneen askeleen modernimpaan suuntaan.

Facebook-sivusta tuli osallistava

– Kun katson muiden ammattiliittojen Facebook-sivuja, niin olen tosi tyytyväinen meidän sivuun. Meille on tullut lähes jokaisesta päivityksestä jotain kommentteja sinne, siellä on ollut hyvää keskustelua eikä se ole ollut mikään yksisuuntainen tiedotteiden levittämiskanava. Lähestulkoon joka päivä on tullut vähintään yksi peukutus. Uskon, että olemme vaikuttaneet kohderyhmään ja saaneet ihmisiä osallistumaan keskusteluun.

SPJL Poliisi & Oikeus -sivu täytti eilen yksi vuotta. Paljon onnea SPJL ja kiitos innostavasta yhteistyöstä!

Miten organisaatiossanne opitaan? Hyödynnetäänkö teillä henkilöstönne osaamista, kokemuksia ja tiedonhankintaa jokapäiväisessä kehitystyössä? Vai jääkö tieto jumiin siiloihin? Keskittyykö oppimistoiminta pelkästään koulutustilaisuuksiin?

Osaako henkilöstö oppia ja tukea toistensa kehittymistä itseohjautuvasti ja oma-aloitteisesti?  Onko organisaatiossanne henkilöitä, jotka ymmärtävät uutta oppimiskulttuuria  ja tukevat jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä oppimista ja hajautetun asiantuntijuuden hyödyntämistä?

Kehittymishaluisen organisaation kannattaa lähteä uudistamaan oppimistoimintaa kehittämällä toimintakulttuuria, toimintatapoja ja vuorovaikutuksen välineitä.

Kirjoitin aiemmin MEMEgroupin blogissa sosiaalisen oppimisen välttämättömyydestä. Haluan auttaa organisaatioita uudistamaan ne tavat, joilla henkilöstö ja koko organisaatio oppii ja kehittyy. Syitä toimintakulttuurin, toimintatapojen ja välineiden uudistamiselle on organisaatiokohtaisesti lukuisia. Kehittäminen tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tuloksellisempaan ja kustannustehokkaampaan toimintaan, ja tukee innovaatioiden syntymistä. Tässä niistä tärkeimpiä:

1. Lähes 90% oppimisesta tapahtuu muualla kuin koulutuksissa. Voin auttaa hyödyntämään tätä merkittävää resurssia mahdollisimman järkevästi.
2. Säästätte rahaa ja henkilöstön aikaa, kun tarve ulkoa hankittaville koulutuksille vähenee. Hektisessä toimintaympäristössä koulutustilaisuus voi tulla liian myöhään.
3. Henkilöstö oppii ja kehittyy jatkuvan aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. Aktiivisen vuorovaikutuksen ohessa syntyy ja käynnistyy prosesseja, jotka johtavat oppimiseen perinteisiä koulutuksia paremmin. Jäsenet tukevat vastavuoroisesti ja itsenäisesti tiedollista kehitystä ja tuovat organisaatioon uutta tietoa myös sen ulkopuolelta.
4. Henkilöstö oppii taitavammiksi ja itseohjautuvammiksi oppijoiksi ja tiedon käsittelijöiksi, jolloin koulutuksia ei tarvitse järjestää yhtä usein.
5. Organisaatio ei jää paitsi merkittävistä signaaleista, joita nousee esiin tai löydetään jatkuvan vuorovaikutuksen aikana.
6. Vuorovaikutteisesta ja avoimesta toiminnasta jää merkittävä muistijälki, johon voi aina palata.
7. Hiljaista tietoa nousee esiin ja se kehittyy nimenomaan aktiivisen vuorovaikutuksen kautta.
8. Voimaannutettu henkilöstö motivoituu työhönsä uudella tavalla, kun se tuntee siihen omistajuutta.
9. Vuorovaikutuksessa paitsi opitaan, myös syntyy oivalluksia, jotka voivat johtaa merkittäviin innovaatioihin.
10. Toimintatavat järkeistyvät, kun kyetään jatkuvasti oppimaan kollektiivina myös organisaation omasta toiminnasta.

Näihin haasteisiin olemme MEMEgroupin kanssa kehittäneet uuden palvelutuotteen. Social Learning Design on palvelu, jonka avulla organisaation oppimis- ja kehitystoiminta uudistetaan vastaamaan nykyistä ja tulevaa businessympäristöä. 

Social Learning Design -palveluprosessin aikana käydään läpi yhteisön toimintakulttuuria ja toimintatapoja yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta. Luomme organisaatiollenne sosiaalisen oppimisen strategian ja ohjaamme henkilöstöä oppimaan jatkuvasti työn ohessa sosiaalisia verkostoja ja sosiaalisen median välineitä hyödyntäen. Ohjaamme teitä uusien toiminatapojen ja välineiden käyttöönottoon hallitusti ja organisaation toimintakulttuuri huomioiden.

Social Learning Design palvelussa teemme

A) Selvityksen organisaation koulutus- ja oppimistoiminnan nykytilasta sekä henkilöstön vuorovaikutuksen luonteesta ja muodoista.

B) Suunnitelman oppimistoiminnan uudelleenorganisoinnista, vuorovaikutuksen kanavien avaamisesta, toimintaa tukevista välineistä sekä askeleista, joita voitte ottaa matkassa kohti jatkuvasti oppivaa organisaatiota ja yhteisöllisen ja älykkään työn toimintakulttuuria.

Millaisia ajatuksia Social Learning Design sinussa herättää?